Punaisia kuvastoja pukkaa…

Noniin, nyt se aika vuodesta on tullut.
Jokainen kauppa ja putiikki mainostaa joulukoristeita, joululahjoja, joulukarkkeja ja joulu-sitä-sun-tätä… Onneksi tälle muumiholistille tähän mennessä ainoa liian suuri varsinainen jouluhoukutus on kuitenkin ollut vasta joulukalenteri. Pitäähän sellainen nyt olla, pysyy päivissäkin paremmin kartalla kun Pikku Myy on muistuttamassa. Lisäksi jokainen päivä alkaa makeasti, pienellä suklaapalalla 😉 Toisena kalenterivaihtona oli sininen Muumipeikko-suklaakalenteri, mutta tuo punainen väri ja iso Myy houkuttelivat minua enemmän, jonka lisäksi lämpöisen punainen kalenteri sopii kotiinikin väriltään paremmin.

Pian täytyy alkaa myös suunnitella ja askarrella joulukortteja, sekä tehdä lista siitä, ketkä joulupostia tänä vuonna saavat. Perinteisesti joka vuonna keräämäni osoitelista myös hukkuu aina kuluvan vuoden aikana, ja taidan joutua keräilemään osoitteita tänäkin vuonna ihmisiltä…

Myös uudet talvimukit ovat löytäneet tiensä vitriiniini, niin kausimuki, kuin minimukit. Niissä olikin kauppojen välillä yllätävän suuria hintaeroja, 18,90€ näkyi monessa paikassa olevan ison mukin hinta, kun taas Halpa-Hallista sai mukin 13,90 eurolla. Myös pikkumukien hinnat vaihtelivat muutamilla euroilla. Kannattaa siis katsoa, mistä ostaa jos keräilee enemmänkin muumimukeja, ja -astioita.

Uusien muumimukien muuttaessa meille, olen tehnyt hieman muumi-inventaariota, jonka seurauksena yksi Seikkailu -kulho lähti tänään matkalleen kohti uutta kotia. Olin ostanut niitä tarjouksesta joskus kaksi, ja myin nyt toisen pois samaan hintaan jollekin tarvitsevalle. Meni kuulemma pienelle pojalle murokulhoksi ^_^
Myös Hemuli -lautasia huomasin omistavani kaksin kappalein, kauppailen sitä toista Osta/Myy/Vaihda Muumituotteita -yhteisössä nyt, josko sillekin löytyisi uusi omistaja. Sen uudemman olen joskus tainnut samaisesta paikasta ostaa into piukkana, kunnes myöhemmin tajusin, että mullahan oli samainen lautanen jo olemassa. Ei oo ensimmäinen kerta, kun mulla menee muumit päässä sekaisin ja ostelen mitä sattuu. Olin nimittäin pitkään varma, että mulla on Uimahyppy -muki, mutta en löytänyt sitä mistään. Lopulta tyydyin kohtalooni, että ehkä mulla ei olekaan sitä sitten, niinkuin luulin. Muutama päivä sitten istuin keittiössäni, ja katselin jostain syystä pieniä maustehyllyjäni… Ja siellähän se Uimahyppy nökötti, ihan näkyvällä paikalla! Olin jo siinä uskossa, että olin luullut Delfiinisukellusta Uimahypyksi, tai jotain omituista. Olipa ihana tunne tajuta, että kyllä mulla se aarre ihan oikeasti on sittenkin olemassa! Olin vain tallettanut sen sinne spesiaalipaikalle turvaan!

Tästä vähän hämmentyneenä katsoin parhaaksi printata listan muumimukeista, koska kirjaan en halua merkintöjä tehdä. Aloin rastittaa paperille mukeja, joita omistan ja piti oikein kieltämättä mennä vitriinin eteen muutaman mukin tilanne tarkistamaan. No, sama pää kesät talvet 😀
Pikkuhiljaa saan listan, millä pysyn kärryillä mukeista, enkä ehkä sekoita samankaltaisia vanhoja mukejakaan enää niin helposti toisiinsa. Tuo lista voisi olla oivallinen vilauttaa myös joulupukille tai -tontuille, josko se kävisi vihjauksesta, mitä toivon lahjaksi?

Kirpparilöytöinä tällä kertaa kuva muumitaulusta, jonka bongasin Bonus Kirppikseltä, sekä jonkun myymä vanha seinäkalenteri, jossa merkintöjä. Kalenterissa on upeita kuvia, jotka voi kehystää vaikkapa tauluiksi, eikä se maksanutkaan juuri mitään. Ajattelin askarrella siitä jotakin kivaa!

Hyvinkö pyyhkii?

Hyvää iltaa arvoisat muumeilijat ja blogihirmut. Edellisestä merkinnästä onkin jo tovi päässyt kulumaan henkilökohtaisten elämänmullistusten vuoksi, mutta koitan silti pitää mielessä kaiken sen, mitä olen blogiini suunnitellut.

Tällä kertaa blogauksen aiheena ovat muumipyyhkeet. Se aihe tuli pikkuhiljaa mieleeni kaupassa, kun tajusin, etten muista mitä muumipyyhkeitä omistan. Blogimerkintä olisi hyvä syy kaivaa pyyhkeet esiin ja tutkia asiaa tarkemmin. Lisäksi merkintä luonnollisesti aiheutti sen, että pyyhkeet vaihdettiin tänään meillä uusiin 🙂

Käydessänne meillä vessassa, käpälät olisi suotavaa pestä. Pesun jälkeen käsiäsi nimittäin odottaa milloin minkäkinlainen muumipyyhe valmiina ottamaan pisarat vastaan. Katso vaikka! Käsipyyhkeen takana roikkuu kuivumassa myös Nuuskamuikkus -kylpypyyhe, se on tuon isäntämiehen käytössä.

Huom! Emäntä ja isäntäotus pyyhkivät nassunsa myös Muumipyyhkeisiin, vältäthän niihin

kakkaisimmilla tassuilla pyyhkimisen! 😉

Loppujenlopuksi palatakseni urakkaani, se oli levittää kaikki pienet/pienehköt Muumipyyhkeet lattialle. Huomasin, että paria pyyhettä minulle on eksynyt kaksin kappalein, kun taas pyyhkeitä, mitä ajattelin jo omistavani, hyllystäni ei löytynytkään. Kirpparireissulta löytyi onneksi pari muumipyyhettä kokoelmiini, myös vanhempia pyyhkeitä olisi ollut pari, mutta olivat suhteellisen hintavia niin kuluneiksi ja käytetyiksi. Kirpparilta matkaani tarttuivat siis iso violetti käsipyyhe ja vihreä kylpypyyhe, tässä kuvat:

Pikkupyyhkeet vihdoin tuossa alla kuvassa, kuvasta puuttuu siis kylpypyyhkeet ja yksi muumi -rantapyyhe vielä… sekä jostain kummallisesti kaappiini lähipäivinä eksynyt violetti pieni Niiskuneiti -käsipyyhe…. niin ja käytössä olevat pyyhkeet! …kuka näitä meille oikein kantaa? 😮

Näin meillä nukutaan!

Sade ropsuttelee kattoon ja ilta on pimentynyt selvästi taas paljon aikaisemmin, kuin eilen. Olisi paljon tylsiä velvollisuuksia hoidettavana, mutta istun koneellani ja mietin nukkumista.

Toisen tuhina ja tuoksu tuovat turvaa ja hyvää oloa, jos nukutaan yhdessä, ihan vieri vieressä.
Poikaystäväni on kuitenkin viikot toisella paikkakunnalla opiskelemassa, jolloin on osattava mennä
nukkumaan myös yksin. Toisaalta parisängyn yksin valtaaminenkin on aika ihanaa! Saa mennä nukkumaan
miten päin haluaa, pyöriä ja hyöriä, ja käyttää vaikkapa viittä tyynyä! Voi kietoutua peittoihin ja nukkua mitä kummallisimmissa asennoissa, tai potkia vaikka kaikki peitot pois päältä. Se on myös melko luksusta.

Olen sisustanut makuuhuoneestani lämpimän värisen ja kotoisan kolon. Se on tainnut johtaa myös siihen, että
vietän suurimman osan ajastani kotini makuuhuoneessa, en olohuoneessa.
Tällä hetkellä meillä nukutaan Finlaysonin Saaristomuumi-pussilakanoissa. Kahden sinisen setin värisävyillä on yllättävänkin suuri ero,
itse tajusin sen vasta ne yhtä aikaa sänkyyn pedattuani. No, yhtä hyvin niissä silti nukkuu!

Tyynyliinoissa saaristomuumin (vasemmalla) lisäksi kirpparityynyliina, sekä lapsuudesta asti kanssani kulkenut Satumuumi-tyynyliina.
Tässä alkusyksystä kävin myös puistokirppiksellä, josta bongasin Finlaysonin Lomamuumi-pussilakanasetin. Se johti tietysti siihen, että setti
tarvitsi samanvärisen kaverin, joka löytyikin melko pian huuto.netistä. Tällä hetkellä lomamuumit roikkuvat vielä pesusta kuivumassa. Taidan salaa odottaa lakanoiden vaihtopäivää 😉

Olen aina sanonut, että nukkuminen on yksi lempiharrastuksistani. Pystyn nukkumaan helposti 10-12 tunnin öitä, erityisen väsyneenä enemmänkin. Aamuisin nautin nukkumisesta varsinkin silloin, kun tiedän, ettei ole pakko nousta vielä. Ja silloinkin joskus, kun jo olisi pakko. Olen nimittäin mestari myös nukkumaan pommiin ja sulkemaan herätyskelloja unissani. Olenkin odotellut, koska tulee se unikeonpäivä, kun se on meikäläinen, joka päivän perinteiden mukaan heitetään satama-altaaseen. Toivottavasti ei kovin pian, se häiritsisi ikävästi aamu-unia!

Vapaapäivinä loikoilen sängyssä pitkään, nautin unen tuoksuisista lakanoista ja vapaudesta herätä rauhassa. Jos herään jostain kummallisesta syystä hyvin aikaisin, saatan hetken lukea jotakin ja mennä vielä takaisin lyhyille torkuille.

-Nyt tunnen kutsumusta vaaka-asentoon! -Muumipappa

PS. Nukkumisesta puhuminen ja sen ajatteleminen ennen nukkumaanmenoa ovat myös melko toimivia ”lääkkeitä” unettomuuteen! 😉 Hyvää yötä! ❤

Aloittamisen vaikeudesta

Pyysin viime viikolla poikaystävältäni, että hän auttaisi minua laittamaan pystyyn tämän blogin, sillä olen itse naamakirjan selailua ja satunnaista muuta tietokoneen käyttöä lukuunottamatta melko tumpelo monissa tietokoneasioissa.
Viikonloppuna sitten kasasimme tätä yhdessä ja muokkailimme perusasetukset mieleisiksi. Kirjauduin blogiini, jonka jälkeen se alkoi… blogi alkoi tivaamaan minulta käsittämättömän vaikeita asioita itsestään; blogin nimi, kuvaus, teema, ulkoasu ja sisältö hyökkäsivät vyöryinä kimppuuni ja vaativat vastauksia. Enhän minä ollut edes keksinyt blogille nimeä, saati mitään muutakaan, olin vain keksinyt haluta muumiblogin! Saapui muutaman päivän inspiraatiotauko, jonka aikana toivottavasti muutama muumikin löysi laaksoonsa.

Blogin nimi syntyi yllättävän helposti. Muumien yksinäiset vuoret ovat kiehtovat ja tuovat kivaa satumaisuutta myös blogin nimeen. Aarteet, no… lienee parasta kertoa tarinani aivan alusta. Vuonna 2007 pengoin varastoani, jossa oli myös laatikollinen astioita muutosta purkamattomana. Avasin laatikon ja löysin sieltä lapsuudenmukini, Vaaleankeltaisen muumimukin (valmistettu 1990-1996) , sekä Muumityttö -mukin (valmistuksessa 1992-1997). Myös joitakin muita ihania aarteita olin unohtanut tuon kierrätyspahvisen laatikon uumeniin, josta nyt päätin pelastaa ne lämpöiseen kotiin kanssani. Joitakin viikkoja myöhemmin luin lyhyen artikkelin lehdestä, jossa todettiin muumimukien arvon nousevan jatkuvasti. Mielenkiinnosta googletin mukejani ja käytin myös huuto.nettiä melko ahkerasti. Huomasin mukieni olevan ihan hyvässä arvossa, vaikka käytettyjä ovatkin, mutta sepä ei ollutkaan se suurin ahaa-elämys sillä kertaa… Huomasin, miten valtavasti mukeja oikeastaan onkaan, ja näin monia sellaisia ihania vanhoja mukeja, joita en ollut ennen nähnytkään. Varmaan olen lapsena perhepäivähoidossa ollessani juonut monesta noista 90-luvun alun mukeista maitoa, voi kun niitä saisi vain hyllyynsä riviin! Tutkittuani mukivalikoimaa, taisin seuraavanakin päivänä käydä hieman (ihan ohimennen vain!) selailemassa niitä ja etsimässä tietoa… Ei tainnut lopulta mennä montaa päivää, kun hurahdin ja ostin ensimmäisen mukin! En enää muista varmaksi, mikä muki minut ”pahoille teille” johdatti, mutta vahva epäilykseni kallistuu Delfiinisukellus -mukiin (2007 kausimuki). Pian ensimmäiset ostamani mukit saapuivatkin jo postissa, ja meikäläinen oli ihan myyty. Ensimmäisten ostamieni joukossa oli myös ruskea Nipsu, jonka valmistus oli juuri loppunut. Nipsusta on uusi versio nykyään kaupoissa, tämä ruskea on ollut valmistuksessa 2002-2008.

Ensimmäisen blogimerkinnän aihe oli pitkälti valmiiksi mietitty, senhän täytyisi tietenkin koskea koko muumikokoelmaa, halusin tehdä siitä heti jonkun yhteenvedon. Kuitenkin kirjoittamisen aloitettuani huomasin, miten loogisesti aihe siirtyi ensimmäisiin muumimukeihini. Hoksasin, etten ollut ihaillut niitä taas pitkään aikaan, enkä ollut koskaan kuvannutkaan niitä yhdessä. Valkokuvausta harrastavana (ja vähän opiskelleenakin) olen melko monet mukit ja hankinnat kuvannut, mutta jostain syystä kuitenkin ihan ensimmäiset mukini olivat jääneet erityishuomiotta. Otin kameran esiin ja korjasin oitis asian. Tai olisin korjannut, kameran akku tietysti loppui juuri kriittisellä hetkellä, joten jätin järkkärini latautumaan.

 

Iltateen kiehuttua ryöstin akun laturista kesken latauksen ja sujautin kameraan, en malttanut odottaa enää huomiseen, että ensimmäinen blogimerkintä näkisi viimein päivänvalon. Sivusilmällä huuto.nettiä ja muumiyhteisöjä selaillen latailin ottamani kuvat koneelle ja huomasin hätäpäissäni ottaneeni vielä vähän epätarkkoja kuviakin. Päätin olla välittämättä, toivottavasti tekin! 🙂
Näistä mukeista olen juonut monet maidot, mehut ja teet lapsena. Vasta muumimukeista innostuttuani ne löysivät paikkansa vitriinin turviin, eivätkä ole enää tänä päivänä käytössä vaan kaikkien ihailtavana hyllyssä esillä.